”Nykyään lyriikoiden ei tarvitse olla yhtä kristillisiä kuin aiemmin”, sanoo Petra-yhtyeen John Schlitt

Maailmanlaajuisesti yli 10 miljoonaa albumia myynyt yhdysvaltalainen Petra on epäilemättä eräs kristillisen rockin merkittävimmistä yhtyeistä. Kokoonpano esiintyi Tampereen Nokia Arenalla 24. elokuuta järjestetyssä Glow Festivalissa illan päätähtenä. Vuonna 1972 perustettu yhtye oli lavalla erinomaisen virkeä, vaikka sen kantavat jäsenet, kitaristi Bob Hartman ja laulaja John Schlitt ovat jo ylittäneet 70 vuoden rajapyykin.

– On meille suuri kunnia saada olla osa ensimmäistä Glow Festivalia, yhtye kertoo hyväntuulisena vastaillessaan toimittajien kysymyksiin Nokia Arenan uumenissa ennen konserttiaan.

– Näin suuri kristillinen festivaali Suomen kokoisessa maassa on meille hyvin rohkaiseva. Se kertoo kristillisyyden tilasta nykymaailmassa. Olemme innoissamme siitä, mitä täällä tapahtuu.

Yhtye lähti 50-vuotisjuhlakiertueelle vuonna 2022, ja se on yhä tien päällä.

– 50-vuotisjuhlat ovat olleet mahtava kokemus, ne ovat jatkuneet jo kolmen vuoden ajan, rock-ikonit kertovat nauraen.

Tavoitteena julistaa

Petra perustettiin Fort Waynessa, Indianassa sijainneessa raamattukoulussa.

– Olimme menossa kaksivuotiseen raamattukouluun. Olimme soittaneet rockia. Ajattelimme soitella yhdessä ja katsoa, mitä tapahtuu. Uskoimme, että perinteisellä kirkkomusiikilla ei tavoitettaisi meidän kaltaisiamme ihmisiä, jotka olivat kasvaneet rockin keskellä, kitaristi Bob Hartman kertoo.

Yhtyeen tavoite oli alusta lähtien levittää evankeliumia.

– Halusimme tavoittaa ihmisiä, joita kirkot eivät tavoittaneet. Aloimme soittaa puistoissa, vankiloissa, kahviloissa, lukoissa ja yliopistokampuksilla. Kaikkialla, missä vain oli ihmisiä koolla. Ajattelimme, että jos musiikkimme on hyvää, ihmiset kuuntelisivat sanomaamme. Siitä se lähti liikkeelle.

Kun aloitimme, seurakunnat eivät oikein hyväksyneet kristillistä rockia.
– Bob Hartman

Alkutaival ei ollut kaikin puolin siloinen, sillä Petran kristillistä rockia ei otettu joka paikassa avosylin vastaan. Varsinkin monet seurakuntien johtajat suhtautuivat yhtyeen edustamaan musiikkilajiin epäillen.

– Kun aloitimme, seurakunnat eivät oikein hyväksyneet kristillistä rockia. Yritimme tavata kirkkojen väkeä, erityisesti nuorison kanssa työskenteleviä. He hyväksyivät Petran ensimmäisenä. Koska nuoret olivat kiinnostuneita musiikistamme, nuorisotyöntekijät näkivät meidät työkaluna, Hartman kertoo.

Yhdysvalloissa itsenäisiä kirkkoja ja seurakuntia on paljon, ja kynnys uusien perustamiseen on paljon matalampi kuin Suomessa, mikä osaltaan selittää erilaisten uskontulkintojen laajaa kirjoa.

Laulaja John Schlitt esiintymässä Glow Festivalilla. Ennen Petraa Schlitt vaikutti suositussa Head East -yhtyeessä, jonka riveistä hän kuitenkin sai potkut päihteiden käytön vuoksi. Schlittin vaimo kuitenkin tuli uskoon ja pian sen jälkeen myös John, joka sen jälkeen pääsi eroon riippuvuuksistaan. Kuva Ville Huuri.

”Helvetistä”

Petra on julkaissut yhteensä 22 studioalbumia. Tunnetuimmat niistä lienevät vuonna 1982 ilmestynyt More Power to Ya, Not of this World (1983), ja vuonna 1990 julkaistu Beyond Belief, jolle myönnettiin parhaan rock/gospel-albumin Grammy-palkinto vuonna 1991.

Yhtye kertoo, että kappaleiden tekeminen lähtee toisinaan liikkeelle sanoituksista ja toisinaan taas melodioista.

Hieman yllättäen Bob Hartman mainitsee, että tätä nykyä tärkeimmät musiikinteon välineet eivät hänen mielestään enää ole perinteisiä instrumentteja.

– Sanoisin, että tietokoneet ovat nykyään parhaita välineitä. Ne tekevät muusikin tekemisestä tehokkaampaa ja helpompaa. Aloin käyttää tietokoneita musiikin tekemisen apuna 1980-luvulla.

Myös monet muut asiat ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet.

Rock on ihmiskunnan historian mielenkiintoisinta musiikkia, miksi ei kertoa sen avulla ihmiskunnan historian mielenkiintoisimmasta asiasta, Jeesuksesta Kristuksesta.
– Johsn Schlitt

– Nykyään lyriikoiden ei tarvitse olla yhtä kristillisiä kuin aiemmin, John Schlitt sanoo.

Yhtye haluaa pitää sanoitukset julistavina, vaikka kokee, että gospelinkin sanoitukset ovat muuttuneet maallisempaan ja monitulkintaisempaan suuntaan. Myös orkesterin oma kohderyhmä on aikojen saatossa muuttunut.

– On ollut paljon muutoksen aikoja. Aloitimme julistavana bändinä, pyrimme tavoittamaan ihmisiä, jotka eivät olleet kuulleet ilosanomaa. Sitten ymmärsimme, että myös kristityt ovat meille tärkeä yleisö, Hartman valottaa.

– Olemme monta kertaa kysyneet Jumalalta, tuleeko meidän jatkaa, ja joka kerta vastaus on ollut muodossa tai toisessa, että kyllä.

Laulaja John Schlitt liittää rockin ja Jeesuksen yhteen vastaansanomattomalla logiikalla, kenties pieni pilke silmäkulmassaan. Tullessaan mukaan yhtyeeseen vuonna 1986 hän kertoo ihmetelleensä, miten heidän musiikkinsa oli joidenkin seurakuntapaimenten mielestä ”helvetistä”.

– Rock on ihmiskunnan historian mielenkiintoisinta musiikkia, miksi ei kertoa sen avulla ihmiskunnan historian mielenkiintoisimmasta asiasta, Jeesuksesta Kristuksesta, hän haastaa.

Jeesusta, ei politiikkaa

Yhdysvaltojen kahtiajakoa ja presidentinvaaleja koskevat uutiset ovat jokapäiväisiä myös Euroopassa, mutta yhtye ei halua ottaa kantaa suoraan politiikkaan.

– Uskon, että työmme on nyt tärkeämpää kuin vuosiin. Maamme tarvitsee Kristusta enemmän kuin milloinkaan. Olemme innoissamme siitä, että voimme kertoa viestiämme, jota tarvitaan nyt, Hartman sanoo.

Myös suorapuheinen Schlitt yhtyy mielipiteeseen.

– Olen todella kyllästynyt Yhdysvaltain politiikkaan. Maamme ainoa toivo on Kristus, hän summaa.

Kitaristi Bob Hartman Nokia
Arenan lavalla Glow Festivalissa
24. elokuuta 2024. Hartman on
yhtyeen pääasiallinen säveltäjä. Kuva: Ville Huuri.

Aina uusi seikkailu

Vokalisti John Schlitt ilmoitti toukokuussa 2005 Petran lopettavan pitkän uransa. Kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta, vuonna 2007 Schlitt ja Hartman sävelsivät ylistysmusiikkia ja julkaisivat Vertical Expressions -levyn nimellä II Guys from Petra (kaksi tyyppiä Petrasta). Siitä alkaen yhtye on tehnyt kiertueita, joista nyt on siis meneillään jo kolmatta vuotta kestävä 50-vuotisjuhlakiertue.

Petran viimeisin levy on vuonna 2010 ilmestynyt Back to the Rock, mutta hieman salamyhkäiset viittaukset tulevaisuuteen vihjaavat, että se ei välttämättä jää gospel-rockin dinosaurusten viimeiseksi.

– Meillä saattaa olla uutta materiaalia, Hartman kertoilee hieman empivästi.

Tekemisen ilo ja kiitollisuus mahdollisuudesta elättää itsensä musiikin avulla on käsin kosketeltava. Sana ”seikkailu” toistuu haastattelun aikana.

Jos Jumalalla on meille käyttöä, se on hyvä. Jos ei, emme voi valittaa siitä elämästä, jonka olemme saaneet elää.
– Bob Hartman

– Jokainen vuosi on uusi seikkailu. Meillä on tilaisuus tehdä, mitä meidän tuleekin tehdä. Haluan aina nähdä, mitä tulee seuraavaksi.

– Olemme nähneet suuria ja pienempiä yleisöjä. Se, että saamme tehdä tätä, on lahja. Yhdeksän tuhannen ihmisen edessä soittaminen on Jumalan ihme, kommentoi yhtye Nokia Arenalle saapuvaa yleisömerta.

– En ole tehnyt muuta kuin soittanut Petrassa, tämä on elämäntyöni. Olen onnellinen siitä, rakastamme tätä, Hartman sanoo.

Kun yhtyeeltä kysytään tulevaisuudensuunnitelmista, epämääräisyyden verho jää lepäämään vastauksen ylle. Se sopii kunnioitettavaan ikään ehtineille muusikoille.

– Keskitymme nykyhetkeen. Olemme jo vanhoja… Jos Jumalalla on meille käyttöä, se on hyvä. Jos ei, emme voi valittaa siitä elämästä, jonka olemme saaneet elää.