Mrs. Middleage | Keski-iän kehonrakennusta

Nostan jalat saunan lauteille – ne ovat äidin jalat.

”Mikä tuo on?” kysyy pieni poika ja painaa sormellaan ryppyä otsassani.

Aladobi ja silli alkavat maistua hyviltä.

Ensimmäinen harmaa tulee alapäähän. Kilautan kauhuissani kaverille. Värjäävätkö naiset nekin? Minä en kyllä värjää mitään!

Valitin alusvaatemyyjälle, miten pikkuhousuista oli tullut niin pieniä ymmärtämättä, että vika ei ollut housuissa.

Ensimmäinen harmaa tulee alapäähän.

Ostan monet kauniit kengät. Meuhkaan, miten huonoja kengät nykyään ovat, jalat aina kipeytyvät, ennen oli paremmin, kunnes tajuan, että vika ei ole kengissä.

Nastakengät talvella ja huopatöppöset kesällä ovat hyvät.

Suonenveto ja närästys, tiedän miltä ne tuntuvat.

Tajuan, miksi vanhoilla naisilla on mukana istuintyyny kesäteatterissa.

Ymmärrän, miksi silkkinen kaulahuivi on keski-iän ylittäneen tärkein asuste. Ja joustava vyötärö vaatteen ehdoton edellytys.

Vielä on epäselvää, miksi tarvitaan kurkkupastilleja? Onko kyse suun kuivumisesta vai eltaantuneesta mausta suussa?

Minua teititellään. Istumapaikkaa ei ole vielä tarjottu, kiitos nykynuorison, joka ei ole niin kohteliasta kuin ennen.

Teksti on nykyisin kirjoitettu liian pienellä pistekoolla.

Ilmastonmuutos on täällä: heinäsirkat ovat kadonneet.

En siedä kovia ääniä ja melua, enkä hälinää.

Ilmastonmuutos on täällä: heinäsirkat ovat kadonneet.

Palveluhenkilökunta suhtautuu minuun oudon hyväntahtoisesti.

Nuoret töissä tarjoutuvat kantamaan painavat tavarat puolestani.

Päivän paras hetki on päiväunet.

Huomaan miettiväni asioiden rasittavuutta. Pitkät ajomatkat ovat rasittavia, aikaerot ovat rasittavia, lapset ovat rasittavia, nuoret ovat rasittavia, vanhat ovat rasittavia, uutiset ovat rasittavia, ruokakaupassa käynti on rasittavaa, melkein kaikki on rasittavaa.

Kaikista kivointa on olla kotona.

Rupean sanomaan suoraan, jos jokin asia ei miellytä.

Luulin hymyilleeni kuvassa. Näytin Larin Paraskeelta.

”Meillä olisi rouvalle tarpeellisia anti-age hoitoja”, sanoo kosmetologi. Vastaan että haluan näyttää terveeltä – en nuoremmalta. Vaihdan kosmetologia.

Luulin hymyilleeni kuvassa. Näytin Larin Paraskeelta.

”Rouvan kannattaa rauhoittua ja pukeutua löysiin vaatteisiin”, sanoo terveyskeskuslääkäri Muhammed.

Algoritmi syöttää somefeediin kuvia tanssivista eläkeläisistä ja tenatuotteista. Vielä hetki sitten se näytti steppaavia puumanmetsästäjiä ja skumppapulloja. Pelkään, milloin tilalle tulevat arkkuvaatteet ja hautakivet.

Alan lukea muistokirjoituksia ja kuolinilmoituksia.

Aiemmin ajattelin että 72 olisi hyvä ikä kuolla. Siirrän deadlinea kymmenellä vuodella eteen päin. Kuka haluaisi elää 100-vuotiaaksi? Jokainen 99-vuotias.

Aiemmin ajattelin että 72 olisi hyvä ikä kuolla. Siirrän deadlinea kymmenellä vuodella eteen päin.

Kaksi vuotta sitten en käyttänyt mitään lääkkeitä. Nyt tilasin syntymäpäivälahjaksi itselleni Buckinghamin palatsin verkkokaupasta tyyriin pillerirasian. Illalla laitan valmiiksi seuraavan päivän mikstuuran: kaksi vaaleanpunaista, neljä valkoista, joista kaksi pyöreää, kaksi soikeaa, yhdestä puolikas ja joskus vaaleansininen.

Alan googlata sanojen merkityksiä: Boomeri? Chat-GPT? Cancel-kulttuuri? LHBTI? Transsukupuolisuus?

Nuori kuuntelee silmät pyöreinä, kun kerron omasta nuoruudestani; aikakaudesta, jolloin oli Berliinin muuri, Kekkonen, Neuvostoliitto, ei ollut tietokoneita tai kännyköitä, ja eksoottinen ruoka tarkoitti pizzaa tai ruotsinlaivojen katkarapuja.

Pyhä kolminaisuus on saanut rinnakkaismerkityksen. Se tarkoittaa minulle nykyisin avaimia, puhelinta ja – mikä se kolmas nyt olikaan? No joku kolmesta jää kuitenkin aina kotiin.

Mitä seuraavaksi?

Älkää kertoko. En halua tietää.

Mrs. Middleage eli Minna Rönkkö on keski-ikäinen keikkasuntio, joka haluaisi olla tyyni ja rauhallinen.