”Moni kirpeä kommentoija somessa on oikeasti yksinäinen” – yksinäisyys on lisääntynyt koronan jälkeen kaikissa ikäryhmissä

Koronavuodet aiheuttivat yksinäisyyttä, mutta ongelman ajateltiin helpottuvan ajan myötä. Toisin kävi. Yksinäisyys on noussut koronan jälkeen kaikissa ikäryhmissä. Esimerkiksi kouluterveyskyselyn mukaan koettu yksinäisyys nousi koronan aikaan reilut kymmenen prosenttiyksikköä, mutta väheni sen jälkeen vain kaksi prosenttiyksikköä.

Työikäiset siirtyivät pysyvästi etä- ja hybriditöihin ja toimistotiloja vähennetään. Opettajat ja opiskelijat tottuivat koronavuosina etäopiskeluun, joten sekin on jäänyt käytännöksi.

– Ihmiset oppivat tietyille tavoille ja urautuvat helposti. Tulee tavaksi pysyä kotona sen sijaan, että lähdettäisiin ihmisten pariin, yksinäisyyttä tutkinut kasvatuspsykologian professori Niina Junttila sanoo.

Digitalisaatiokin vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

– Ajatellaan, että WhatsApp-viesti tai somepäivitys korvaa kaverin kanssa kahvittelun. Ne eivät ole kuitenkaan sama asia kuin kasvokkain kohtaaminen. Varsinkin vanhemmat ihmiset kaipaavat toista ihmistä, jonka kanssa voisi jutella, Junttila huomauttaa.

Yksinäisyys kroonistuu

Tilastokeskuksen viimeisimmän selvityksen mukaan vuodelta 2022 noin 30 prosenttia suomalaisista koki toistuvaa yksinäisyyttä vähintäänkin joskus. Korkeimmat luvut, 46 prosenttia, ovat 85 vuotta täyttäneillä, ja toinen huippu on nuoruudessa 16–24-vuotiailla. Osa sanoo kokevansa yksinäisyyttä koko ajan tai suurimman osan aikaa, osa vähintään toistuvasti.

– Tilastokeskuksen tuloksissa näkyy, että ystävien ja sukulaisten tapaamisten määrä on vähentynyt merkittävästi. Se on huolestuttavaa, koska esimerkiksi nuorille ystävät ovat todella tärkeitä identiteetin kehittymisen vuosina. Vanhemmilla ikäryhmillä sukulaisten tapaaminen on ollut tärkeintä, ja sekin on vähentynyt, vielä aika reippaasti vuodesta 2006 vuoteen 2022.

Sukupuolierot näkyvät myös tutkimuksissa.

Lapsista ehkä puolet pääsee eroon yksinäisyydestä eroon, mutta jos nuori syrjäytyy yksinäiseksi, siitä voi vähitellen tulla pysyvä olotila.
– Niina Junttila

– Jos puhutaan sosiaalisesta yksinäisyydestä eli verkostojen puutteesta, niin naiset ja tytöt kokevat sitä yleensä enemmän. Mutta kun puhutaan emotionaalisesta yksinäisyydestä eli läheisen ystävän puutteesta, niin pojat ja miehet kaipaavat itselleen jotakuta luotettavaa ystävää. Tutkimusten mukaan sukupuoli-identiteettiä etsivät kokevat kaikkein eniten sekä sosiaalista että emotionaalista yksinäisyyttä ja monenlaista ulkopuolisuutta.

Yksinäisyydestä voi tulla helposti jatkuva seuralainen, varoittaa Junttila.

– Lapsista ehkä puolet pääsee eroon yksinäisyydestä eroon, mutta jos nuori syrjäytyy yksinäiseksi, siitä voi vähitellen tulla pysyvä olotila. Silloin on omat keinot vähissä. On ikävä tosiasia, että yksinäisyys kroonistuu helposti ja alkaa heikentää terveyttä ja psyykkistä hyvinvointia.

– Mutta on tärkeä muistaa, että joka ikisessä vaiheessa on toivoa ja se toivo on toiset ihmiset.

– Hyvää yksinäisyyttä ei ole, mutta hyvää yksin olemista on. Yksin oleminen on konkreettinen ja neutraali olotila, jossa ei ole negatiivista vivahdetta. Monet introvertit nauttivat yksinolosta ja tarvitsevat sitä, sanoo Niina Junttila. Kuva: Jussi Vierimaa / Tammi.

Kuka on vastuussa?

Jos toivo on toisissa ihmisissä, kuka on vastuussa yksinäisistä?

– Jos haluamme muuttaa tilannetta, ei voi velvoittaa ainoastaan yksinäisiä, vaan meidän kaikkien pitäisi tarkistaa asennettamme siinä, miten me kohtaamme toiset. Meidän täytyy luottaa laumavaistoomme, että me kuulumme kaikki yhteen, meillä on turvallista olla täällä yhdessä ja jokainen tulee kohdatuksi jollakin tavalla.

– Evoluutioperustaisesti meillä on tarve kuulua laumaan, mutta samalla toisen ihmisen pelko saattaa etäännyttää meitä. Pitäisi nähdä enemmän positiivisia mahdollisuuksia toisissa, uskaltautua olemaan ystävällinen muille. Onko toinen sittenkään niin erilainen kuin minä?

– Jokainen on erityisesti vastuussa omasta laumastaan, perheestä, Junttila sanoo.

On ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, muita mielenterveyden oireita, itsetuhoisuutta, itsemurhia ja lääkkeiden sekä päihteiden käyttöä. Ennenaikaisen kuoleman riski on 26 prosenttia korkeampi.

Yksinäisyys on koko yhteisön ongelma.

– Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää huomiotta tätä ongelmaa, koska yksinäisyys nostaa niin paljon kaikennäköisiä kustannuksia, lisää eri palvelujärjestelmien tarvetta ja heikentää sisäistä turvallisuutta. Marginaaliin ajetuilla on riski radikalisoitua.

Aivotutkimuksessa on havaittu, että yksinäisyyden tunne aiheuttaa sosiaalista kipua ja nostaa stressihormonitasoa. Lisäksi se voi laskea mielihyvähormonin tuotantoa ja heikentää immuunipuolustusjärjestelmää. Yksinäisillä on myös alttiutta sydän- ja verisuonisairauksiin. Vanhemmilla se voi edistää dementian etenemistä. On ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, muita mielenterveyden oireita, itsetuhoisuutta, itsemurhia ja lääkkeiden sekä päihteiden käyttöä. Ennenaikaisen kuoleman riski on 26 prosenttia korkeampi.

Huomaisitko minutkin?

Niina Junttilan mukaan hänen haastattelemillaan yksinäisillä ihmisillä on ollut säännönmukainen toive siitä, että joku kysyisi kuulumisia.

– Kukaan ei halua sääliä tai neuvoja, vaan sitä, että joku huomaisi, että hänkin on olemassa.  Pinnallinenkin jutustelu voi pelastaa yksinäisen päivän, viikon tai kuukauden. On ihana tunne, kun joku oli minulle ystävällinen!

Voiko toista patistella lähtemään ihmisten ilmoille, treffeille tai harrastuksiin?

Yksinäisellä voi olla ajatusvääristymiä. Hän ajattelee, ettei kukaan halua nähdä häntä, nyt eikä koskaan. On erilaisia katastrofiuskomuksia ja ylitulkintoja, huomioidaan vain kaikki negatiivinen, vaikka hyvääkin olisi.
– Niina Junttila

– Jos yksinäisyyttä ei ole kestänyt vielä kauan, voi patistaa silloin, jos huomaa esimerkiksi lesken alkavan vetäytyä yksinäisyyteen. Mutta jos yksinäisyys on jatkunut 10–20 vuotta, niin se on jo kroonistunut ja muuttanut ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Silloin patistelu voi tuntua pahalta.

– Yksinäisellä voi olla ajatusvääristymiä. Hän ajattelee, ettei kukaan halua nähdä häntä, nyt eikä koskaan. On erilaisia katastrofiuskomuksia ja ylitulkintoja, huomioidaan vain kaikki negatiivinen, vaikka hyvääkin olisi, Junttila sanoo.

Hän kertoo, että esimerkiksi HelsinkiMissiolla on työkirja, jonka avulla voi itse työstää tällaisia ajatusvääristymiä. Tehtävien avulla voi miettiä, miten niitä pystyisi oikomaan ja muuttamaan omia ajatuksia, tunteita ja käyttäytymismalleja.

Young adult couple walking together on yellow fallen leaves in forest. Golden autumn day. Romantic lovely moment. Peaceful atmosphere. Dating concept. Back view.

Kirpeät kommentoijat somessa

Yksinäinen ihminen joutuu itse tekemään psyykkistä työtä, jotta löytäisi taas yhteyden toisiin ihmisiin.

– Yksinäisestä voi tuntua, että vaikea suhde toisiin johtuu ainoastaan muista. Hän voi myös tuntea vihaa ja häpeää, että yksinäisyys on oma vika. Tai sanoa, että haluankin olla aina yksin ja inhoan ihmisiä.

– Väittäisin, että moni kirpeä kommentoija somessa on oikeasti yksinäinen. Jos ei juttele tarpeeksi päivittäin muiden ihmisten kanssa, niin jotenkin sitä vihaansa työntää sitten sosiaaliseen mediaan. Jos on tarve tulla kuulluksi, mutta sille ei ole sijaa eikä keinoja tulla kuulluksi positiivisesti, niin silloin turvaudutaan johonkin muuhun ikävään.

Junttila muistuttaa myös lähimmäisen vastuusta.

En usko, että teknologia voi korvata ystävyyssuhteita. Robottikoirat ovat hauskoja, mutta eivät ne korvaa ihmissuhteita.
– Niina Junttila

– Me ehkä velvoitamme tällä hetkellä sitä, että ihmisen pitäisi itse muuttua ja unohdamme sen, että myös muut voivat muuttaa toimintaansa, jotta yksinäisen olisi helpompi ottaa kontaktia toisiin.

Kaikki ihmiset eivät myöskään olen niin seurallisia.

– Hyvää yksinäisyyttä ei ole, mutta hyvää yksin olemista on. Yksin oleminen on konkreettinen ja neutraali olotila, jossa ei ole negatiivista vivahdetta. Monet introvertit nauttivat yksinolosta ja tarvitsevat sitä.

Teknologiasta uskotaan olevan apua terveydenhuollon kriisissä, joten voisiko siitä olla apua yksinäisyyden torjumisessa?

– En usko, että teknologia voi korvata ystävyyssuhteita. Robottikoirat ovat hauskoja, mutta eivät ne korvaa ihmissuhteita. Teknologiaa voi käyttää välineenä ihmisten yhteen saattamisessa. Erilaisten sovellusten avulla voi löytää tilaisuuksia, joissa voi ryhtyä rakentamaan kontaktia uusien ihmisten kanssa.