Leo XIV ei ole yhtä särmikäs kuin edeltäjänsä, arvioi asiantuntija

Roomalaiskatolinen kirkko teki torstaina 8. toukokuuta kirkkohistoriaa valitessaan paaviksi kaikkien aikojen ensimmäisen Yhdysvaltain passia kantavan paavin, 69-vuotiaan Robert Prevostin. Paavina hän otti itselleen nimen Leo XIV.

Chicagossa syntyneen paavin isänpuoleiset sukujuuret vievät Italiaan ja Ranskaan, mutta äidinpuoleiset isovanhemmat taas olivat värillisiä kreoleja New Orleansista.

Leo XIV ei ole puhunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Ilmeisesti hän ei ole näissä kysymyksissä samanlainen avausten tekijä kuin edeltäjänsä.
– Aulis Kallio

Kardinaalina ollessaan Leo XIV jäi amerikkalaisillekin vieraaksi, sillä hän on viettänyt huomattavan osan työurastaan lähetystyössä Perussa, jonka kaksoiskansalainen hän myös on. Jo paavinvalintaa itsessään voidaan pitää osana roomalaiskatolisen kirkon viestintää.

Vatikaania tarkasti seuraava tamperelainen eläkkeellä oleva toimittaja-tietokirjailija Aulis Kallio arvioi, että Leon valinnalla Vatikaani haluaa viestittää, että kirkko jatkaa nykylinjalla.

– Uskoakseni viesti on se, että paavi Franciscuksen uudistuslinja jatkuu, mutta maltillisemmin. Kun paavi Franciscus oli aika särmikäs hierarkian sisällä, Leo saattaa olla sovittelevampi, itsekin katolilainen Kallio sanoo.

Ei niin yhteiskunnallinen kuin Franciscus

Joidenkin arvioiden mukaan muun muassa ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevat kysymykset pysyvät myös Leo XIV:n asialistalla. Mutta erojakin on.

– Leo XIV ei ole puhunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Ilmeisesti hän ei ole näissä kysymyksissä samanlainen avausten tekijä kuin edeltäjänsä, Kallio arvioi.

Hänen mukaansa kahden paavin mahdollista erilaisuutta osittain voi selittää erilainen sääntökuntatausta.

Sen sijaan Kallio nostaa esille Leo XIV:n yhteydet katolisen kirkon ja juutalaisten väliseen vuoropuheluun.

– Franciscus oli jesuiitta. Jesuiitat tunnetaan aktiivisuudestaan yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Leo taas on augustinolaisveli, joilla ei ole tällaista luonnetta, Aulis Kallio toteaa.

Kiinnostavana yksityiskohtana voidaan pitää sitä, että kirkkoisä Augustinuksen mukaan nimettyihin augustinolaisveljiin kuului 1400-luvulla myös reformaattori Martti Luther.

Aulis Kallion mukaan Leo XIV ei ole niin särmikäs kuin edeltäjänsä.

Suhteita juutalaisiin parannettava

Franciscuksen edeltäjä Benedictus XVI (1927–2022) perusti roomalaiskatolisen kirkon ja islamin välisen vuoropuhelua edistävän Catholic-Muslim Forumin. Se oli Vatikaanin modernin historian ensimmäinen islamilaiseen maailmaan suuntautunut keskustelualusta. Paavi Franciscus jatkoi Benedictus XVI:n aloittamalla linjalla.

Aulis Kallio toteaa, että ollessaan kardinaalina Perussa Leo XIV ei työnsä kautta ole kohdannut islaminuskoisia. Sen sijaan Kallio nostaa esille Leo XIV:n yhteydet katolisen kirkon ja juutalaisten väliseen vuoropuheluun.

Paavi Leo pyrkii ehkä vastaamaan juutalaisjärjestöjen taholta esitettyyn toiveeseen, että Franciscuksen viimeisimpinä vuosina alkanut viileys roomalaiskatolilaisten ja juutalaisten välisissä suhteissa kyettäisiin ylittämään. Jää nähtäväksi, mikä on paavin panos uskontodialogiin.
– Aulis Kallio

– Uutistoimisto Jewish Thelegraphic Acency teki haastattelun pappi John T. Pawlikowskista, joka on merkittävä katolisen kirkon juutalaissuhteiden asiantuntija. Pawlikowski myös johti oppilaitosta, josta Leo XIV aikanaan valmistui. Hänen mukaansa nuori Robert oli hyvin avomielinen ja Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen hengessä oleva opiskelija, Kallio toteaa.

Vatikaanin toista kirkolliskokousta (1962–1965) on luonnehdittu uudistusmieliseksi.

– Paavi Leo pyrkii ehkä vastaamaan juutalaisjärjestöjen taholta esitettyyn toiveeseen, että Franciscuksen viimeisimpinä vuosina alkanut viileys roomalaiskatolilaisten ja juutalaisten välisissä suhteissa kyettäisiin ylittämään. Jää nähtäväksi, mikä on paavin panos uskontodialogiin.