Länsimaista imperialismia?

Enola Gay -niminen lentokone lensi japanilaisen Hiroshiman kaupungin ylle 6. elokuuta vuonna 1945. Noin kello 8.15 siitä pudotettiin Little Boy -nimen saanut uraanipommi, joka räjähdettyään 550 metrin korkeudessa surmasi välittömästi noin 75 000 ihmistä.

Pommin tuhoamalle alueelle kaupungin keskustaan rakennettiin vuonna 1954 Hiroshiman rauhanpuisto. Toukokuussa 2023 tuossa rauhanpuistossa järjestettiin G7-maiden kokous. G7-ryhmään kuuluu seitsemän teollisuusmaata: Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa, Yhdistyneet kuningaskunnat ja Yhdysvallat.

Kokoukseen oli kutsuttu myös muita maita, esimerkiksi Brasilia ja Intia. Paikalle lensi niin ikään Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka tavoitteena oli varmasti saada juuri edellä mainitut Brasilia ja Intia Venäjän-vastaisten pakotteiden taakse. Maat eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäyssotaa.

Japanin pääministeri Fumio Kishida ei tietenkään valinnut Hiroshimaa kokouspaikaksi summittaisesti. Hän kannattaa ydinaseriisuntaa, joka nykyisessä maailmantilanteessa vaikuttaa utopistiselta, tai vähintään kaukaiselta muistolta paremmista ajoista. Ja tietenkin Kishida on huolissaan erityisesti Kiinan ydinasevarustelusta.

Aikana, jona epävarmuus lisääntyy, on tärkeää, että länsimaat pyrkivät pitämään arvoistaan kiinni ja noudattamaan niitä myös itse. G7-maat pyrkivät näyttämään esimerkkiä puolustamalla sitkeästi Ukrainaa ja pyrkimällä saamaan uusia maita pakoterintamaan.

Maailmanpolitiikka näyttäytyy tavalliselle ihmiselle armottomana ja kovana pelinä, jossa pyritään hyötymään mahdollisimman paljon. Kun tarkoitus pyhittää keinot, arvot hämärtyvät.

Vaikka seikka on monilta hämärtynyt, länsimaiset arvot kumpuavat pitkälti kristinuskosta, jonka ytimessä puolestaan ovat Jeesuksen persoona ja opetukset.

Jeesus ei opettanut varsinaisesti valtioiden välisistä suhteista. Hän puhui suhteesta johonkin paljon suurempaan. Mutta olisiko hänen sanoistaan löydettävissä jotakin esimerkkiä, jota voisimme tarkastella?

Lähetyskäskyn antaessaan Jeesus kertoi lähettävänsä opetuslapset susien keskelle. Hän kehotti olemaan ”viekkaita kuin käärmeet” ja ”viattomia kuin kyyhkyset”.

Näemme tällä hetkellä jonkinlaisen demokratisoitumiskehityksen vastareaktion, mutta muutaman vuosikymmenen päästä asia voi olla taas toisin.

Ehkä tässä on neuvo myös länsimaisille päättäjille. Lisäksi on pidettävä yhtä. Siitäkin Jeesus antoi ohjeen opetuslapsille: ”rakastakaa toisianne”.

Omien arvojen tuputtamista toisille pidetään moukkamaisena imperialismina, johon nykymaailmassa halutaan ottaa etäisyyttä ja hyvä niin. Kun katsomme ympärillemme, huomaamme, että ihmiset voivat parhaiten eurooppalaisen kulttuuripiirin valtioissa.

Onko silti väärin olettaa, että maailma olisi laajassa mittakaavassa kulkemassa demokratian ja sananvapauden tietä? Näemme tällä hetkellä jonkinlaisen demokratisoitumiskehityksen vastareaktion, mutta muutaman vuosikymmenen päästä asia voi olla taas toisin.

Olennaista on, että me seisomme tärkeinä pitämiemme arvojen takana. Ja niiden pohja on Raamatussa.