KIRJOITTAJA

Juhani Huttunen

juhani.huttunen@sana.fi

KUVAT

Wikipedia / Juhani Huttunen

Jaa artikkeli

Aika ja ilmiöt | 08.09.2023 |

Kommunististen symbolien kriminalisoiminen ei ratkaisisi ongelmia, uskoo kirkkohistorioitsija Mikko Ketola

”Kuuluisivatko kommunismin symboleihin vain Neuvostoliittoon liittyvät asiat, vai luettaisiinko mukaan myös Kiina, Pohjois-Korea ja Kuuba”, Mikko Ketola kysyy.

Valtioneuvoston tiedonanto rasismista sisältää aikomuksen selvittää, voidaanko natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisestä säätää rikoslaissa.

Esimerkiksi Latviassa ja Liettussa muun muassa sirppi ja vasara -symboli on rikoslaissa kielletty. Ukrainan lainsäädännössä kommunismi on Venäjän toimien myötä rinnastettu natsismiin.

Historiallisesti suhde kommunismiin samoin kuin kapitalismiin on herättänyt keskustelua myös kristillisten kirkkojen piirissä. Kirkkohistorian yliopistonlehtorin Mikko Ketolan mukaan erityisesti roomalaiskatolinen kirkko jo 1800-luvun lopussa otti hyvin jyrkän asenteen suhteessa silloiseen kommunismiin.

– Pian Neuvostoliiton itsenäistymisen jälkeen lännen kirkoissa hyvin laajasti levisi kommunisminvastainen ilmapiiri. Syynä tähän oli kristittyihin ja erityisesti Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kohdistunut uskonvaino, Ketola sanoo.

 

Monissa maissa kirkot luonnollisesti pyrkivät luomaan yhteyttä työväestöön, ja vaikka Vatikaani torjuikin kommunismin, se samaan aikaan pyrki kehittämään sosiaalista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koskevaa opetusta.
– Mikko Ketola

 

Aluksi Neuvostoliiton kommunistinen puolue oletti, että kansanvalistuksen myötä uskonnollisuus häviää itsestään, mutta kun niin ei käynyt, valtiovalta otti käyttöön huomattavasti järeämmät keinot.

– Länteen kantautui muun muassa toimittajien sekä maasta paenneiden ihmisten kertomina tietoja, miten pappeja tapettiin ja vietiin vankileireille, Ketola kuvailee.

Kylmän sodan aikana kirkot myötäilivät Neuvostoliittoa

Kirkkojen suhde kommunismiin ei Ketolan mukaan ole estänyt niitä näkemästä kapitalistisen järjestelmän heikkouksia. Ennen ammattiyhdistysliikkeen järjestäytymistä esimerkiksi kaivos- tai tehdastyöläisten työolot olivat kurjat. Vastauksena inhimilliseen hätään muun muassa Saksassa ja Isossa-Britanniassa kehitettiin omaa kristillisen sosialismin ohjelmaa, jonka tavoitteena oli kohentaa työläisten elämänlaatua.

– Monissa maissa kirkot luonnollisesti pyrkivät luomaan yhteyttä työväestöön, ja vaikka Vatikaani torjuikin kommunismin, se samaan aikaan pyrki kehittämään sosiaalista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koskevaa opetusta, Ketola sanoo.

Kylmän sodan aikana lännen kirkot tajusivat, että voimakkaat neuvostovastaiset puheet lännessä saattoivat vaikeuttaa kristittyjen elämää rautaesiripun takaisissa maissa.

 

Paavi Johannes Paavali II arvosteli voimakkaasti kapitalistista järjestelmää luonnon riistämisestä ja välinpitämättömyydestä ihmisoikeuksia kohtaan.
– Mikko Ketola

 

– Tällöin osa lännen kirkoista omaksui kompromissien politiikan, jossa myötäiltiin Neuvostoliittoa, koska näin toivottiin, että itäblokin kirkot säilyttäisivät edes jonkinlaiset toimintamahdollisuudet, Mikko Ketola luonnehtii.

Toisen maailmansodan jälkeen Latinalaisessa Amerikassa syntynyt niin sanottu vapautuksen teologia oli avoimesti marxilaista ja kapitalisminvastaista. Vatikaanissa vapautuksen teologiaan suhtauduttiin osittain varautunein mielialoin, mutta sitä myös osattiin arvostaa.

– Paavi Johannes Paavali II arvosteli voimakkaasti kapitalistista järjestelmää luonnon riistämisestä ja välinpitämättömyydestä ihmisoikeuksia kohtaan, Ketola sanoo.

– Myös nykyinen paavi Franciscus on käyttänyt hyvin samankaltaisia puheenvuoroja, ja Yhdysvalloissa äärikonservatiiviset katolilaiset ovat leimanneet hänet sosialistiksi, Ketola sanoo.

Mikko Ketolan mukaan on vaikea määritellä, mitkä ovat kommunismin symboleita. Kuva: Veikko Somerpuro

”Pidän erityisesti natsisymbolien ja holokaustin kieltämisen kriminalisoivaa lakia perusteltuna”

Mikko Ketolan mukaan lännessä monet protestanttiset kirkot pitävät kommunismia itsessään epäkristillisenä ja epäraamatullisena aatteena, koska sen lähtökohtaisesti ajatellaan rajoittavan vapautta, joka taas luomiskertomuksen mukaan on olennainen Jumalan kuvan piirre.

– Esimerkiksi monet evankelikaalit näkevät, että kommunismi ei suojaa tuota ihmisen vapautta vaan haluaa ottaa sen pois. Tällöin taas vapaa markkinatalous toimii sen takeena, ettei Jumalan kuvalle kuuluvaa vapautta rajoiteta, Ketola sanoo.

Tähän vapauskeskusteluun sisällytetään myös huoli sanan- ja uskonnonvapauden kaventumisesta, mutta Ketola kokee tämän puhetavan sisäisesti ristiriitaiseksi.

 

Sen sijaan ainakaan Suomen oloissa en ihan ymmärrä huolta kommunististen symboleiden esittämisestä, koska todellisuudessa niitä näkee hyvin harvoin.
– Mikko Ketola

 

– Todellisuudessa tämä on välillä hyvin hämäävääkin puhetta, koska amerikkalaiset konservatiivit eivät aja esimerkiksi muslimien ja hindujen uskonnonvapautta. Heille uskonnonvapaus tarkoittaa varsin rajatun uskonnollisen ryhmän omaa vapautta, Ketola arvioi.

Pitäisikö kommunismin ja natsismin symbolit sitten kriminalisoida Suomessa?

– Pidän erityisesti natsisymbolien ja holokaustin kieltämisen kriminalisoivaa lakia perusteltuna. Sen sijaan ainakaan Suomen oloissa en ihan ymmärrä huolta kommunististen symboleiden esittämisestä, koska todellisuudessa niitä näkee hyvin harvoin, Ketola sanoo.

Paitsi, että kiellettyjen symboleiden käyttöä voisi olla vaikea valvoa, olisi myös kyettävä määrittelemään, mitkä ovat kommunismin symboleita.

– Kuuluisivatko kommunismin symboleihin vain Neuvostoliittoon liittyvät asiat, vai luettaisiinko mukaan myös Kiina, Pohjois-Korea ja Kuuba? Ja miksei sellainen rasistinen valkoisen ylivallan symboli kuin etelävaltioiden lippu tai venäläisten Ukrainan-syöjien Z-tunnus?

Hyvä lukija

Kiinnostuitko? Tutustu Sanan digitilaukseen 1 € / 1 kk. Voit perua tilauksen milloin hyvänsä.

Saat kaiken tämän:

* Samat sisällöt kuin printtilehdessä + vain verkossa julkaistavat jutut
* Printtilehden näköislehden
* Artikkelit ääneen luettuina
* Sanan arkiston

Sana tekee tärkeää ja merkityksellistä journalismia. Se on mahdollista ainoastaan tilausmaksujen avulla. Meidän ajassamme Sanan merkitys ainoastaan kasvaa.

Sinä voit osaltasi mahdollistaa laadukkaan kristillisen journalismin myös tulevaisuudessa.

Tilaa Sana.

Ilkka Enkenberg

Ilkka Enkenberg

Päätoimittaja

LISÄÄ AIHEPIIRISTÄ

Jaa artikkeli