Kesän kirjavinkit Sanan lukijoille

Tarttuisiko tietokirjaan, elämäkerralliseen teokseen vai mehevään lukuromaaniin? Juuri nyt on hyvä aika laatia lukukalenteri kesää varten. Sanan toimitus kokosi monipuolisen paketin lukijoidensa inspiraatioksi.

Shakespearea maailmanlopun jälkeen

Pandemia on tappanut muutamassa viikossa suurimman osan maapallon ihmisistä. Sivilisaatio on romahtanut, sähköverkko sammunut, polttoaine pilaantunut. Ihmiskunnan jäljelle jääneet rippeet ovat pudonneet takaisin keskiajalle. Yhteisön merkitys kasvaa hyvässä ja pahassa.

Näistä asetelmista ei tarjolla näytä olevan kovin ylentävää lukukokemusta, sillä kuka haluaa märehtiä maailmalopulla, kun se ei ole tässä ajassa vain fantasiaa ja scifiä? Emily St. John Mandelin ennen covid-19:a vuonna 2014 kirjoittaman jännittävän, kauniin ja puhuttelevan romaanin Asema 11 ydin ei olekaan loppu, vaan alku.

Kiertävä teatteriseurue ja sinfoniaorkesteri vie musiikkia ja Shakespearen klassikkoja rauhattomien teiden varsille muodostuneisiin kyliin. Taide antaa uskoa ihmisyyteen ja uuteen mahdollisuuteen. Taitavasti rakennettu tarina tuo yhteen ihmiskohtaloita ennen ja jälkeen pandemian.

Tänä keväänä suomeksi julkaistu romaanin itsenäinen jatko-osa Lasihotelli (Tammi) on saanut myös erinomaisen vastaanoton.

Emily St. John Mandel: Asema 11. Suom. Aleksi Milonoff. Tammi 2022.

Riitta-Sisko Keinonen

Tarina isän menetyksestä

Ruotsissa tunnettu mediapersoona ja kirjailija Alex Schulman on kirjoittanut useita autofiktiivisiä romaaneja suvustaan. Alexin isä oli suomenruotsalaiseen aatelissukuun kuuluva toimittaja Allan Schulman ja hänen äitinsä oli televisiojuontaja ja poliitikko Lisette Schulman. Viimeisin suomennettu teos Kiirehdi rakkain jatkaa tätä sarjaa.

Schulman kirjoittaa lämpimästi isänsä viimeisistä vuosista, joita leimasi vähitellen etenevä kehon, muttei älyn, rappeutuminen. Poika purkaa mieltään terapiassa ja käy läpi suhdettaan isäänsä, joka oli jo vanha isäksi tullessaan.

Kirja sopii itsehoito-oppaaksi niille ruuhkavuosia eläville, jotka kipuilevat vanhenevien vanhempien hoitamisen ja suvun menneiden taakkojen kanssa.

Alex Schulman: Kiirehdi rakkain. Suom. Jaana Nikula. Nemo 2023.

Sari Tikkanen

Erään kesän kulku

Satu Vasantolan kieli ja kerronta edustavat minulle samanaikaisesti ilmavaa modernia ilmaisua ja maagisen tarinankerronnan perinnettä. Uutuudessaan Vasantola tekee näkyväksi sitä, mitä on kasvaa ihmiseksi ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan vanhemman mielisairauden varjossa. Liian suuren vastuun kantaminen linkoaa mieleen itsesyytöksiä: olisi pitänyt, en aavistanut ajoissa…

Tytär seuraa maniavaiheessa reuhtovan isänsä tanssikenkien askelissa ja katastrofiuutisten perässä paikkakunnalta toiselle Suomen halki. Odysseia vie outoihin öihin linnan varjoihin ja nevalle vauhkoontuneen hevosen kanssa, kuokkavieraaksi kansanedustajan häihin ja lopulta Raippaluodon rannoilla tuivertaviin suolaisiin tuuliin.

Värikäs sukulaisjoukko kantaa sellaisia nimityksiä kuin Villieno, Permistäti ja Rajamummo. Henkilöt tuntuvat odottavan kulisseissa vuoroaan ja lipuvat vuorollaan esiin ja pois.

Luottamuksen menetys on lyönyt rikki tyttären tulevan elämänkaaren lapsuudesta asti. Epävarmuus tiivistyy hänen sisällään sykkivään ja omaa vuoroaan odottavaan uuteen elämään.

Kirjalla on arvoa myös siksi, että yhteiskunta tarvitsee sitä ymmärrystä, suhteellisuudentajua ja empatiaa, mitä mielisairaan omaisten kokemus- ja tunnemaailmoihin kurkistaminen antaa.

Satu Vasantola: Kun isä osti merenkurkun. Tammi 2023.

Riitta-Sisko Keinonen

Keskiluokkainen, mutta köyhä

Auli Viitala kirjoittaa Ylelle kipakoita kolumneja, joissa hän ilmoittaa tittelikseen mielenterveyskuntoutuja ja esikoiskirjailija. Elämäni kansalaisena -esikoiskirjassaan hän kertoo oman tarinansa, joka alkaa syntymisestä keskiluokkaiseen perheeseen.  Lahjakas tyttö kouluttautui, sai hyvän työpaikan ja pääsi naimisiin, mutta menetti kaiken sairastuttuaan.

Teoksellaan Viitala haluaa herätellä keskustelua Suomessakin nähtävillä olevista yhteiskuntaluokista. Millaista on liikkua eri yhteiskuntaluokkien välillä? Miltä tuntuu, kun yksilön oletettu luokka ja identiteetti ovat ristiriidassa?

Auli Viitala: Elämäni kansalaisena. Kirjapaja 2023.

Sari Tikkanen

Neulat siivissä

Ennen kuolemaansa mies haluaa laatia perhoskirjan vanhalla painotekniikalla ja käsin maalaten. Hän matkustaa Yorkshireen tapaamaan kirjeystäväänsä Sergeitä ja tutustumaan tämän vaikuttavaan perhoskokoelmaan.

Kuin lukija olisi kutsuttu vieraaksi seuraamaan, kuuntelemaan ja erityisesti aistimaan muisteloita ja keskusteluja kumpuilevien niittyjen, meren tuoksun ja kiviaitojen ympäröimässä vanhassa talossa ja perhospuutarhassa. Tieteen, taiteen, uskon ja filosofian teemat risteilevät vapaasti. Onko James McNeill Whistlerin maalauksessaan kuvaama yö, sielun pimeä yö, kaiken päätös vai jonkin alku?

Raikkaana rinnakkaiskertomuksena kulkee Kellokosken mielisairaalassa kertojan äidin kanssa yhtä aikaa hoidettavana olleen Saaran ja kertojan ystävyys.

Joel Haahtela: Yö Whistlerin maalauksessa. Otava 2023.

Riitta-Sisko Keinonen

Totuus vapauttaa

Vuosi 2014. Yhdysvalloissa varttunut Victoria Belim palaa synnyinmaahansa Ukrainaan selvittämään sukunsa salaisuuksia. Puutarhaansa ja kirsikkapuitaan antaumuksella hoitava Valentina-isoäiti pelkää ja vastustaa menneisyyden kaivelua. Hiljalleen Victoria alkaa ymmärtää, miksi. Etsintä on tuskallista ja vaarallista. Kadonneen sukulaisen kuulustelupöytäkirjat ovat sekoitus suuria valheita ja pieniä totuuden kappaleita. Jopa arkistonhoitaja kehottaa lukemaan rivien väleistä.

Victorian totuudentarve ei hellitä. ”Ajattelin että kun tarinat tuskallisista tapahtumista jätetään kertomatta ne muuttuvat mustiksi aukoiksi, jotka ahmivat kaiken ympärillään.”

Tapahtumarikas kirja lumoaa myös sävykkäällä kielellä ja henkilökuvauksella sekä kirjailijaminän, Victorian, omien tunteiden ja ajatusten syvällisellä tarkastelulla. Belim kutoo oivaltavasti merkitysten verkkoa tutkiessaan omaa ja sukunsa historiaa ja tutustuessaan ukrainalaiseen kulttuuriin.

Ihmisten tarinoiden kautta löytyy syvempi myötätunto ja ymmärrys koko kansakunnan kokemuksia ja historiaa kohtaan.

Victoria Belim: Punaiset seireenit – Ukrainalainen sukutarina. Suom. Tero Valkonen. Tammi 2023.

Riitta-Sisko Keinonen

Lihamyllyn historia

Harmillista, että historian oppikirjat omilta kouluvuosilta 1970–80-luvuilta on tullut hävitettyä. Olisi kiinnostavaa lukea, miten niissä käsitellään Stalinin aikaa.

Anne Appelbaumin 20 vuotta sitten kirjoittama ja Pulitzer-palkittu 700-sivuinen järkäle ei ole keveää kesälukemista kaipaaville. Kirja kuvaa Neuvostoliiton Gulag-vankileirijärjestelmän rakentamista, ylläpitoa ja Stalinin aikaisia leiriverkoston laajennusprojekteja. Syrjäisille alueille karkotetut vangit – jopa kokonaiset kyläyhteistöt ja kansat – rakensivat asuinalueita ja edelleen käytössä olevia teitä. Vankileireistä muodostui teollistumisen ajan orjajärjestelmä ja luonnonvaroja hyödyntävien raaka-aineiden tuotantokoneisto, lihamylly, kuten vangit sitä kutsuivat. Tämän myllyn läpi kulki arvioiden mukaan 18 miljoonaa ihmistä, joista lähes kolmasosa kuoli leirillä karmeissa olosuhteissa.

Applebaum pääsi koluamaan arkistoja Venäjälle lyhyen demokratiavaiheen aikana Neuvostoliiton romahdettua. Lähteinä on myös entisten vankien haastatteluja ja muistelmia.

Kirjan ilmestymisestä Antero Helasvuon suomennoksen julkaisuun kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana Venäjä on jälleen ajautunut totalitarismiin. Historian tutkiminen loppui uuteen vaikenemisen ja valehtelun aikaan, kun Vladimir Putin nousi valtaan 2000-luvun alussa. Stalin on taas kunniassa ja terrorin vuosia tutkinut Memorial-järjestö lakkautettu ulkomaisena agenttina. Nyky-Venäjällä ei Gulag-historiaa käsitellä.

Anne Applebaum: Gulag – Vankileirien saariston historia. Suom. Antero Helasvuo. Siltala 2022.

Riitta-Sisko Keinonen

Väsyneet ja lahjakkaat

Mikä yhdistää Virginia Woolfia, Abraham Lincolnia ja Charles Darwinia – paitsi että he kaikki ovat jääneet historiaan merkittävien saavutustensa vuoksi? Susanna Suomela on paneutunut sairaiden ja väsyneiden merkkihenkilöiden elämäntarinoihin ja peilaa niitä omaan tutkijan ja kirjailijan työhönsä sairauden uuvuttamana. Suomela tarjoilee itseironisella huumorilla maustettuja mielenkiintoisia seikkoja henkilögalleriaan valittujen suurnaisten ja -miesten taustoista.

Vahvuutta ihaillaan, heikkoutta hävetään. Uupumus on laiskuutta ja sairaus stigma, jota piilotellaan. Voisiko heikkous sisältää voiman lähteen, herkkyyden ja kyvyn nähdä toisin tai tarkemmin? Viimeistään vanhuus paljastaa kuitenkin haurautemme ja ”kaksoiskansalaisuutemme terveyden ja sairauden valtakunnassa”.

Susanna Suomela: Uupuneet – Rakkaudentunnustus hauraille merkkihenkilöille. WSOY 2023.

Riitta-Sisko Keinonen

Unohtumaton hautausmaan nainen

Syntymässä hylätty, sijoitusperheissä varttunut, kelvottoman aviomiehen kuluttama ja jättämä, entinen tasoristeyksen puominvartija Violette Toussaint hoitaa rakkaudella burgundilaista hautausmaata. Hän jakaa lämpimän huumorin ja ystävyyden kolmen haudankaivajan, kolmen hautausurakoitsijan ja kylän papin kanssa.

Violettelle uskoudutaan tuon tuostakin. Kylässä on kaksi rippituolia: isä Cedricin ja Violetten. Pala kurkussa luen Violetten kertomuksia hautausmaansa elävistä ja kuolleista. Kuinka hän huolehtii vainajien mukana hautausmaalle muuttaneista kissoista. Kuinka hän ottaa naisen rakastajansa haudalle istuttamasta laventelista pistokkaan ja istuttaa sen tämän haudalle niin, että salaisten rakastavaisten laventelipensaat levittävät tuoksuaan naapurihaudoillekin.

Kirjan kanssa voisi viettää koko kesän. Siihen riittäisi jo ilo ihanasta kielestä ja siitä, miten Violette tarkasti havainnoi ja kuvailee päivien kulkua. Tämän lisäksi lukijalle tarjotaan suuri kertomus rakkaudesta ja menettämisestä. Oi elämä.

Valérie Perrin: Vettä kukille. Suom. Saara Pääkkönen. WSOY 2023.

Riitta-Sisko Keinonen