Teemu Selänne ikävöi äitiään joka päivä

Teemu Selänne huokaa syvään. Ei ole mennyt päivääkään äidin kuoleman jälkeen, ettei tämä olisi ollut mielessä.

Suru ei ole helpottanut yhtään ajan myötä. Välillä jääkiekkolegenda herää yöllä ja toivoo äidin kuoleman olleen vain pahinta painajaista.

– Äiti tulee aina mieleen. Kuulen hänen äänensä aamulla, jos olen ollut kavereiden kanssa juhlimassa. ”Kannattikos lähteä juhlimaan?” äidillä oli tapana sanoa, jos pää oli kipeä, Teemu kertoo.

Kesäkuun alussa 2018 Liisa Selänne meni aivan tavalliseen polvileikkaukseen. Perheen järkytykseksi hän kuitenkin menehtyi leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Hänet siunattiin hautaan kesäkuun lopussa Espoonlahden kirkossa Espoossa, ja uurnanlasku toimitettiin Karhunkankaan hautausmaalla Inkeroisissa heinäkuussa.

– Äidin kuolema oli niin turha. Leikkauksen oli tarkoitus helpottaa hänen elämäänsä ja ystävien auttamista, Teemu toteaa.

Hän kaipaa päivittäin äitiään, joka opetti hänelle toisista välittämisen, rakkauden ja rukouksen merkityksen.

Kuva: Teemu Selänteen perhealbumi

Usko näkyi Liisan elämässä

Teemu kertoo, ettei ole koskaan tavannut niin kilttiä, rakastavaa, aitoa, epäitsekästä ja positiivista ihmistä kuin hänen äitinsä oli. Samaa mieltä ovat Liisan kaksi muutakin poikaa ja kuusi lastenlasta sekä valtavan iso ystävien ja kylänmiesten joukko, joille Liisalla oli aina antaa hymy, halaus, kannustavia ja lempeitä sanoja, jopa pieniä lahjoja.

Tähän kuvaukseen on helppo yhtyä jokaisen, jolla on ollut ilo saada tuntea Teemun äiti. Menetys tuntuukin monen mielestä suurelta. Liisa rakasti enkeleitä, ja sellainen hän oli itsekin läheisilleen ja muille lähimmäisilleen. Hän teki vuosien varrella ahkerasti vapaaehtoistyötä esimerkiksi Palvelevassa Puhelimessa, Kaveri-Kammarissa ja saattohoidossa Terhokodissa. Hänellä oli sosiaalihuoltajan koulutus. Liisa Selänne sanoi, että kristillisyyden arvo on siinä, miten se näkyy arkipäivässä. Usko oli hänelle valtava voimavara.

– On helpottanut vähän tässä ikävässä, kun olen kuullut, miten monelle äiti oli tärkeä ja miten monen mieleen hän on jättänyt jälkensä. Äiti oli kieltämättä harvinainen tapaus, Teemu sanoo.

Hän kertoo esimerkin äitinsä ystävästä, joka pelkäsi mennä leikkaukseen. Liisa oli tilannut kukat ja kortin ystävää odottamaan, kun hänet tuotiin osastolle. Liisa muisti aina läheistensä ja ystäviensä nimi- ja syntymäpäivät.

Teemu on tullut äitiinsä

Liisa-äiti toimi Teemulle esimerkkinä välittämisen näyttämisessä ja lähimmäisten auttamisessa. Teemu on aina osoittanut rakkauttaan avoimesti Sirpa-vaimoaan, neljää lastaan ja äitiään kohtaan.

Hän oppi sen kotona. Tässäkin äidin merkitys ja esimerkki olivat tärkeitä, sillä suomalainen mies ei tunteitaan helposti näytä tai sanoita.

Parikymmentä vuotta sitten olin Teemun mukana tervehdyskäynnillä Lastenklinikalla. Hän kiersi potilashuoneissa ja otti lämpimästi huomioon pikkuiset potilaat, pysähtyi juttelemaan, silitti, taputti ja rohkaisi heitä kuulumisten kyselyn lomassa. Lasten silmät säteilivät, kun he tapasivat yllättäen kaikkien ihaileman jääkiekkoilijan.

Myös hoitajat olivat innoissaan. He kertoivat, että aina Teemun vierailujen jälkeen lasten kipulääkityksen voi puolittaa. Niin konkreettisesti ilo auttaa voimaan paremmin.

– Tuo on parasta kiitosta. Aina voi antaa pienenkin hymyn. Olen saanut äidiltä ja kotoa niin paljon, että haluan antaa sitä takaisin. Positiivisuus ja hyvän vaaliminen on tärkeää. Antaessaan saa, Teemu sanoo.

Olen nähnyt myös NHL-ottelussa, jossa Teemu pelasi, kuinka hän huomioi yleisönsä, erityisesti lapset ja vammaiset katsojat. Liisa-äiti kertoikin teroittaneensa pojilleen jo heidän ollessaan pieniä, että heidän pitää olla herrasmiehiä. Teemun titteli pitkällä NHL-kaudellaan olikin ”herrasmiespelaaja”. Teemu saavutti urallaan Stanley Cup -voiton, maalikuninkuuden ja neljä olympiamitalia.

Suuri on niiden hyväntekeväisyystapahtumien määrä, joissa Teemu ja hänen perheensä ovat olleet mukana auttamassa. Teemun elämäkertakirjan Teemu (Ari Mennander, Otava 2014) julkistamistilaisuuteen saapui iso joukko hyväntekeväisyysjärjestö Ice Heartsin pikkukiekkoilijoita. He olivat Teemun juhlassa kunniavieraita.

Vanhemmille kiitos tukemisesta

Teemu Selänne erottui joukosta jo nuorena jääkiekkoilijana. Hän halusi käydä töissä päiväkodissa saadakseen muutakin ajateltavaa kuin pelaaminen. Heidän kotonaan oli ollut hoitolapsia, ja Teemu tykkäsi puuhata lasten kanssa. Se oli hänestä kivaa. Mutta vastustajat pitivät hommaa naismaisena ja huutelivat Teemulle kysellen, mihin tämän käsilaukku on jäänyt.

– Hiljensin nämä huutelijat sitten jäällä, Teemu virnistää.

– Mulla on aina ollut itseluottamusta, mikä on ärsyttänyt veljiä ja kavereita. Sitä kuitenkin tarvitaan, jos aikoo olla hyvä. Lisäksi pitää tehdä tosi paljon töitä. Joskus minua nolotti, kun äiti aina kehui minua estoitta muille.

Teemu haluaa kiittää vanhempiaan siitä, että he tukivat lapsiaan harrastuksissa: futiksessa, lätkässä ja yleisurheilussa. He uhrasivat paljon poikiensa eteen, ja ilman sitä Teemun menestys ei olisi ollut mahdollista.

– Sekin loi turvallisuuden tunnetta, että äidillä oli mahdollisuus olla kotona siihen asti, kunnes menin kouluun.

”Olet tärkeä ja rakas”

Sittemmin Liisa-äidillä oli mahdollisuus olla pitkiäkin aikoja Teemun oman perheen luona Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Kaikki neljä lapsenlasta, Eemil, Eetu, Leevi ja Veera, saivat osansa Liisan huolenpidosta ja rakkaudesta. Siksi mummin menetys on ollut varsin kova paikka myös heille.

– Vierailut saattoivat venyä kolmen kuukauden mittaisiksi, ja äiti otti vähitellen ohjat käsiinsä. Välillä en löytänyt tavaroitani, kun äiti oli laittanut ne uuteen järjestykseen. Äiti ja vaimoni Sirpa olivat ihan parhaita ystäviä. Minä sain joskus tuntea olevani kolmas pyörä. Sitten kun tuntui siltä, sanoin äidille, että nyt varmaan olisi hyvä käydä välillä Suomessa, Teemu naurahtaa.

Liisa Selänne kertoi aikoinaan, että lähtiessään kerran Yhdysvalloista Suomeen hän löysi matkalaukkunsa päältä kirjan nimeltä Rakkaita sanoja äidille. Sen alkulehdille Teemu oli kirjoittanut punaisella kynällä:

”Rakkaalle äidille, kiitokset taas kerran kaikesta avusta ja huolenpidosta. Oot mulle tosi tärkeä ja rakas, vaikka en aina sitä niin selvästi näytäkään. Vaikka pitäisi! Hyvää kotimatkaa ja niin kuin aina sanot: enkelivartio kun on mukana, ei tarvitse huolta kantaa. Rakkaudella Teemu.”

Liisa Selänne kertoi minulle itkeneensä onnesta koko matkan Suomeen.

”Rukoilen joka päivä”

Yksi asia, jonka Liisa Selänne on jättänyt perinnöksi jälkipolville, on rukous.

– Rukoilen edelleen joka ilta. Päivittäinen rukous on kuulunut aina elämääni. Ehkä rukoilin enemmän silloin kun pelasin. En niinkään rukoillut maaleja vaan sitä, etten loukkaantuisi, Teemu sanoo.

– Kiittäminen on rukouksessa kuitenkin se isoin juttu. Se on tärkeintä. Ei pidä vain pyytää, Teemu korostaa.

Hänen mielestään Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumissa, eli niin sanottu kultainen sääntö vuorisaarnassa, on hyvä pohja elämässä: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.” Tämän Teemu toivoo voivansa opettaa myös lapsilleen.

Liisa-äiti kertoi, että lapsena Teemu rukoili myös suurvaltajohtajien ja rauhan puolesta. Osansa saivat niin Jimmy Carter kuin Leonid Brežnev.

Liisa Selänne siunattiin haudan lepoon Espoonlahden kirkossa viime kesäkuussa. Rakasta äitiä, mummia ja anoppia surevat Eemil, Veera, Eetu, Leevi, Sirpa ja Teemu Selänne. Kuva: Jari Tolvanen / Studio Elite

”Rakkaalle äidille, kiitokset taas kerran kaikesta avusta ja huolenpidosta. Oot mulle tosi tärkeä ja rakas, vaikka en aina sitä niin selvästi näytäkään. Vaikka pitäisi! Hyvää kotimatkaa ja niin kuin aina sanot: enkelivartio kun on mukana, ei tarvitse huolta kantaa. Rakkaudella Teemu.”

Äidin rukous

Liisa Selänne oli rukouksen ihminen. Kun toimitin vuosia sitten kirjan Sytytän toivon kynttilän, naisen rukouskirja (Kirjapaja 2002), pyysin häntä yhdeksi rukousten kirjoittajaksi. Hän kirjoitti kirjaan useita rukouksia, joista yhdessä hän sanoitti äitinä olemisen kutsumusta.

Näin hän rukoili:

”Rakas taivaallinen Isäni. Tänään haluan kiittää äitiydestä, sen iloista ja suruistakin, niistäkin, joista en aikanaan ole jaksanut kiittää. Kiitos, että olet antanut voimaa kestää kaikki surut ja murheet, joiden kautta olet minua johdattanut.

Erityisesti pyydän viisautta ja rohkeutta oikealla tavalla välittää lapsilleni ja lastenlapsilleni Sinun olemassaoloasi, rakkauttasi ja johdatusta elämässämme. Että osaisin oikealla tavalla todistaa heille Sinusta ja luottamuksestani johdatukseen. Että osaisin oikealla tavalla viitoittaa heille Taivaan tietä, tehdä sen haluttavaksi ja kulkemisen arvoiseksi tieksi. Niin usein me tahtomattamme omalla käytöksellämme olemme jopa karkottamassa nuorisoamme Sinun luotasi.

Hedelmistään puu tunnetaan; anna meidän kantaa sellaista hedelmää, että se on tavoittelemisen arvoista nuortemme ja lastemme mielestä. Itse me aikuiset teemme virheitä. Anna meille Sinun viisauttasi nuortemme ja lastemme parhaaksi.

Jeesuksen nimeen. Aamen.”

Surutyötä on vielä paljon

Kesäkuun alussa äidin poismenosta on kulunut vuosi. Tänä vuonna äitienpäivänä Teemun kotona juhlitaan kuten ennenkin, vaikka suuri suru Liisa-äidin poissaolosta on läsnä. Äitienpäivä on aina ollut perheelle iso päivä, ja äidit ovat saaneet aamiaisen sänkyyn.

Teemun surutyö on yhä kesken.

– Äidin kuoleman jälkeen minua ei ole lohduttanut oikeastaan mikään. Tietysti oma perhe on läsnä, ja me puhutaan paljon. Kaikilla on oma surutyönsä, mutta minua ahdistaa. Olen odottanut, että suru laimenisi. Äitienpäivänä äiti oli aina täällä. Äidin kuolema jätti tosi ison haavan, hän sanoo ääni murtuen.

Liisa Selännettä kaipaa Teemun rinnalla läheisten ja ystävien joukko. Heidän lohdutuksekseen omaiset valitsivat kuolinilmoituksen muistolauseeksi sanat Anna-Mari Kaskisen sanoittamasta laulusta Ota hänet vastaan.

Ota hänet vastaan, suuri pyhä Jumala,
ota hänet vastaan, kaipaavia lohduta.
Ota hänet vastaan
Taivaan kotiin avaraan.
Ota hänet vastaan
iloon loppumattomaan.

– Olen saanut äidiltä ja kotoa niin paljon, että haluan antaa sitä takaisin. Positiivisuus ja hyvän vaaliminen on tärkeää. Antaessaan saa, Teemu sanoo. Kuva: Jari Tolvanen / Studio Elite