Hyviä uutisia

Ajankohtaisia asioita seuratessamme saatamme tulle murhemielelle. Maailmalla tapahtuu kaikenlaista pahaa, eivätkä kotimaankaan asiat aina ole parhaalla tolalla. Lisäksi taustalla vaanii suuria ongelmia kuten ilmastonmuutos ja lajikato.

On tietenkin totta, että maapallolla riittää ongelmia. Yhtä totta on, että monet asiat ovat todella hyvin. Esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä eli maailmanpankin mukaan vuonna 1990 noin 36 prosenttia maailman väestöstä. Vuonna 2019 äärimmäisessä köyhyydessä joutui elämään reilu yhdeksän prosenttia väestöstä.

Ihmiset ovat nykyään paljon terveempiä ja elävät pidempään kuin aiemmin. Lapsikuolleisuus on laskenut, ja tyttöjen koulutus parantunut. Tieteilijät ahertavat tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa ja pyrkivät kehittämään tapoja tuottaa energiaa kestävällä tavalla. Ydinfuusiolla tuotettiin viime vuonna tehdyssä kokeessa ensimmäistä kertaa enemmän energiaa kuin mitä fuusion ylläpito vaati. Fuusioenergia olisi toteutuessaan päästötön energiamuoto.

Ihmiset ovat toteuttaneet myös hankkeita, jotka ovat vaatineet yhteistyötä yli valtiorajojen. Esimerkiksi otsonikatoa on suitsittu vuonna 1987 solmitulla Montrealin sopimuksella. Toinen esimerkki on YK:n hallinnoima Huippuvuorten siemenholvi eli niin kutsuttu tuomiopäivän holvi, johon on säilötty viljelykasvien siemeniä pahan päivän varalle. Koko maailman varmuusvarastona toimivan holvin rakentamisen kustansi Norjan valtio.

Kenties kaikkein hämmästyttävintä on se, että maapallon noin kahdeksan miljardia ihmistä elävät melkoisessa sovussa. Toki aina on sotia jossain päin käynnissä, mutta ylivoimaisesti suurin osa ihmiskunnasta elää rauhan aikaa.

Suurin osa ihmiskunnasta elää rauhan aikaa.

Kristityille hyvä uutinen tarkoittaa toki muutakin kuin maailman tapahtumia tai päivän politiikkaa. Se on sanoma Kristuksesta, pelastajasta, joka surmattiin ristillä meidän tähtemme ja joka nousi kuolleista kolmantena päivänä.

Kaksinkertainen hyvä uutinen on se, että tämä sanoma leviää maapallolla ennennäkemätöntä vauhtia. Tällä hetkellä maailman väestöstä kristittyjä on noin 32 prosenttia. Ennusteen mukaan osuus tulee kasvamaan. Kasvu tapahtuu maapallon eteläpuoliskolla, niin kutsutussa globaalissa etelässä, jossa myös väestönkasvu on pohjoista pallonpuoliskoa voimakkaampaa.

Yhä useampi ihminen kuulee siis hyvän sanoman ja ottaa siitä jotakin elämän ohjenuorakseen.

Vaikka uskontoa voidaan käyttää monin tavoin väärin ja kristinuskon nimissä on tehty monenlaisia kauheuksia, on sillä monessa paikassa myös positiivisia vaikutuksia. Rooman valtakunnassa orjien ja vähäväkisten parissa levinnyt usko Kristukseen oli mullistava liike, sillä sen piirissä ylhäiset ja alhaiset jakoivat aterian saman pöydän ääressä. Mukaan otettiin syntyperästä, sukupuolesta ja asemasta riippumatta.

En yhtään ihmettelisi, jos maailma olisikin matkalla huomattavasti luultua parempaan suuntaan.