Arjen pyhyyttä | Patalapun sanoma rakkaudesta

Huomaan nykyään häiriintyväni suureellisuudesta. Megamarkettien kymmenet erilaiset purnukat ja tuotevalikoiman loputon rivistö saavat läkähtymään. Etsiessäni internetin syövereistä luovaa inspiraatiota saan silmilleni loputtoman kuvatulvan toinen toistaan hienompia luomuksia.

Mitä tulee virkkaamiseen tai neulomiseen, en ole koskaan ollut mikään virtuoosi. Sanallisesti kirjoitetut ohjeet apupuikkoineen ja langankiertoineen, etuvasemmalta yli ja kiertäen silmukan takaoikealta yhteen, ovat mielestäni näyttäneet lähes hieroglyfeiltä.

Liuta lappuja tarvitsee kuitenkin yhä henkistä tuuppausta lappujen liittämiseen, sillä toivomuksena olisi siisti ja sointuva lopputulos.

Minulla on ystäviä, joista voin täydellä syyllä sanoa, että toiset tekevät mitä osaavat – he, mitä haluavat. Toinen toistaan upeampia luomuksia syntyy tuosta vain ja langat muodostavat kirjoneuleita, kaarrokkeita ja kuvioita.

Parisen vuotta sitten halusin neuloa sukat ja opetella tekemään kantapään. Oma äitini oli aina kovin tuottelias, joten ruuhkavuosien keskellä ei tullut edes tarvetta pähkäillä silmukoita omille puikoille. Sileää tai yksinkertaista joustinneuletta syntyi villapaidoiksi lapsilleni, mutta palmikot ja pitsineuleet jäivät toteutumatta.

Tyttäreni innostui vuosi sitten virkkaamisesta ja meni saman tien taidoissaan kirkkaasti äitinsä ohitse. Pojasta polvi paranee ja tyttärestä ilmiselvästi kädentaidot. Itse opettelin viimein virkkaamaan isoäidin neliön, sellaisen yksinkertaisen, jossa toistuu kolme pylvästä ja kolme ketjusilmukkaa. Liuta lappuja tarvitsee kuitenkin yhä henkistä tuuppausta lappujen liittämiseen, sillä toivomuksena olisi siisti ja sointuva lopputulos.

Muista, että pienikin into ja uskallus voi kasvaa rohkaisun ja onnistumisen myötä moniksi taidoiksi. Samoin pieni rakkauden teko, jopa patalappu, voi välittää Jumalan rakkauden sanomaa.

Kuluneen sateisen talven aikana, kuukausien mittaisen marraskuun kainalossa, löysin ilokseni pyöreät patalaput. Äitini reumakäsillään väkertämät laput toimivat inspiraationa ja sinnikkäästi opettelin liittämään kappaleet nirkkoreunuksella yhteen.

Virkatessani ympyrää teinkin löydön: Tässä loputtomien mallien ja skrumeluurien maailmassa aivan yksinkertainen voi olla kaunista, lohdullista ja antoisaa niin tekijälleen kuin myös sille, joka tuotoksen saa omakseen.

Kieppuvat langat puhuttelivat Jumalan sanalla: ”Ethän väheksy pienten alkujen päivää.”

Muista, että pienikin into ja uskallus voi kasvaa rohkaisun ja onnistumisen myötä moniksi taidoiksi. Samoin pieni rakkauden teko, jopa patalappu, voi välittää Jumalan rakkauden sanomaa. Taivaan silmissä pieni on arvokasta.

Kirjoittaja on runosieluinen terveydenhoidon, kasvatuksen ja markkinoinnin ammattilainen.